Miten mieltä valmennetaan?
Mielenvalmennus on viime aikoina tullut tutummaksi yhä useammalle ihmiselle, mm. Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen taannoisen menestymisen myötä. Vaikka eri urheilulajien edustajat ovat jo vuosikymmeniä harrastaneet mielikuvaharjoittelua, on mielenvalmennus vasta nyt levittäytymässä suuremman yleisön ulottuville. Mitä Mind Coach sitten oikein tekee?
Julkisuudessa mielenvalmentamisesta annetaan usein hyvin kapea-alainen kuva. Herkästi ajatellaan, että valmentamalla mieltä, pyritään lisäämään itsekuria, jotta olisi helpompi esimerkiksi opetella ja pysyä uusissa, terveellisemmissä elämäntavoissa. Tai että mielenvalmennus on yhtä kuin meditointi ja hengitysharjoitukset. Kuten kaikessa valmennuksessa, myös mielenvalmennuksessa ydin on kuitenkin itsetuntemuksen kehittymisessä. Mitä paremmin tunnet itsesi, sen paremmin tiedät mitä haluat. Kun tiedät mitä haluat, osaat paremmin luoda toimintasuunnitelman, jonka avulla pääset varmemmin sinne, minne haluat mennä. Kyse ei siis ole mielen mekaanisesta prässäämisestä, vaan sisäisten voimavarojen löytämisestä, ymmärtämisestä, kehittämisestä ja jalostamisesta. Toisin sanoen, mielen valmentaminen on ajattelutaidon harjoittelua ja jalostamista, sekä tunteiden säätelyä, ohjaamista ja tietoista hyödyntämistä. Tähän toki osana kuuluu niin meditointi kuin hengitysharjoitukset, mutta ne ovat hyvin pieni osa laajaa kokonaisuutta.
Oma valmennustyöni alkaa yleensä asiakkaan persoonallisuuden kartoittamisesta sekä hänen henkilökohtaisten arvojen määrittelystä ja kirkastamisesta. Tämän jälkeen siirrytään ajatus- ja uskomusrakenteiden selvittämiseen, jotta saan paremman kuvan siitä, miten ja ennen kaikkea miksi asiakas ajattelee, kuten ajattelee. Tämä jo itsessään kehittää myös asiakkaan itsetuntemusta. Kun pohjatyö on tehty, suuntaamme katseemme jokaisen asiakkaan henkilökohtaisiin haasteisiin, olipa kyse sitten stressistä, huonoista ihmissuhteista tai vaikka urheilijan henkisen suorituskyvyn parantamisesta. Jokaisen asiakkaan kohdalla valmennuspolku on hyvin erilainen ja etenemistahti sekä valmennuksen kesto ovat hyvin yksilöllisiä.
Käytännössä valmennus on siis pitkälti keskustelua sekä erilaisten tehtävien tekemistä. Tehtävien avulla pyritään saamaan asiakas ajattelemaan omaa elämäänsä ja sen osa-alueita eri näkökulmista ja sitä kautta saamaan oivalluksia, jotka vievät häntä eteenpäin. Itsetuntemuksen paranemisen myötä myös itseluottamus sekä itsevarmuus paranevat ja näin ollen koko itsetunto muovautuu asteittain paremmaksi. Ja kun oppii hallitsemaan omaa mieltään, ajatuksiaan sekä tunteitaan, on paljon helpompi elää elämäänsä eteenpäin, eivätkä pienet myrskyt vesilasissa käännä koko kuppia nurin.
Puhuttaessa mielenvalmennuksesta, on syytä myös teroittaa sitä, mitä mielenvalmennus ei ole. Vaikka valmennus saattaa tuntua terapeuttiselta kokemukselta, niin kyse ei ole terapiasta. Mielenvalmennus on terveen mielen sekä ajattelutaidon kehittämistä ja suorituskyvyn optimoimista, eikä sillä ole mitään tekemistä psykoterapian tai muiden terapiamuotojen kanssa. Kyse ei myöskään ole Life Coachingista, sillä sertifioidut Mind Coachit käyttävät valmennuksen pohjana iPREP (International Professional Resilience & Efficiency Program) -menetelmää, joka on työelämän tarpeista lähtenyt, tieteellisesti tutkittu ja validoitu, sekä kokemuksellisesti vahvistettu valmennusmenetelmä. Menetelmä on käytössä mm. Suomen, Yhdysvaltojen sekä Kanadan poliisin valmiusyksiköiden koulutuksessa ja sitä tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan niin viranomaisten kuin siviilihenkilöiden tarpeita.
Vaikka pidän tärkeänä, että kaikelle valmennukselle on tieteellinen perusta, niin pääasia on kuitenkin tulla tietoiseksi siitä, että voimme merkittävästi vaikuttaa omaan elämäämme ja hyvinvointiimme, muuttamalla ja kehittämällä tapaamme ajatella. Ammensitpa elämänoppisi itämaisista viisauksista, antiikin filosofeilta tai länsimaisen psykologian tutkimustuloksista, muista että meidän jokaisen pitää pyrkiä rakentamaan paras versio itsestämme. Aina se ei ole helppoa tai kivaa, mutta kehittyminen on aina suhteessa stressiin, olipa kyse fyysisestä tai henkisestä kehittymisestä. Kun muistaa jättää aikaa palautumiselle, epämukavuusalueella vierailu laajentaa mukavuusaluettamme ja näin ollen suorituskykymme parantuu. Muistetaan siis haastaa itseämme myös älyllisesti, sillä henkinen kasvu vaatii fyysisen kasvun ohella säännöllistä treenaamista.
– Jouni
ps. toimitus huomauttaa, Jounille voit varata ajan mielenvalmennukseen ajanvarauksen kautta!
